keskiviikko, 25. maaliskuu 2020

Miten hyödynnän sosiaalista mediaa tulevaisuudessa? 4 C

Sosiaalinen media on valloittanut maailman ennätysnopeasti viime vuosikymmenen aikana ja en näe mitään syytä, miksi tilanne tulisi lähitulevaisuudessa muuttumaan, päinvastoin. Uskon, että sosiaalisen median käyttö kasvaa entisestään tulevaisuudessa. Näen sosiaalisessa mediassa paljon potentiaalia erityisesti yritysten näkökulmasta. Uskon ja toivon, että yritykset tulevat tulevaisuudessa käyttämään entistä enemmän sosiaalisen median eri palveluita ja kanavia sekä hyödyntämään niitä vahvemmin myös liiketoiminnan kehittämisessä. Liiketoiminta siirtyy yhä etenevissä määrin verkkoon ja silloin on ensiarvoisen tärkeää seurata kehityksessä mukana ja pysyä ajan hermolla. 

 

Mielestäni yksityishenkilön sosiaalisen median käyttö heijastuu väistämättä myös ammatilliseen toimintaan. Uskon, että siviilielämässä kokenut sosiaalisen median käyttäjä osaa hallita sosiaalisen median kanavia ja kokonaisuuksia helpommin myös työelämässä. Hänellä on tarvittava tietotaito sekä pelisilmä verkkomaailmaan jo omasta takaa, jonka vuoksi myös ammatillinen sosiaalisen median käyttö on vaivattomampaa. Tarkastellaan kahta eri esimerkkiä, jossa on kaksi kuvitteellista henkilöä Tuula sekä Pinja. Tuula on 46-vuotias nainen, joka käyttää vapaa-ajallaan Facebookia. Palvelinta hän käyttää pääsääntöisesti vaihtaakseen kuulumisia ystäviensä kanssa verkossa. Tuula ei käytä muita sosiaalisen median palveluita. Pinja taas on 27-vuotias bloggaaja, joka kirjoittaa omaa blogiaan ja käyttää aktiivisesti myös Instagramia, Facebookia, Linkedinia, Twitteriä, Snapchatia ja muita sosiaalisen median kanavia. Vapaa-ajallaan hän käyttää paljon aikaa näiden eri palveluiden parissa. Yritys antaa tehtäväksi suunnitella some- kampanjan eri sosiaalisen median kanaviin. Kumman luulette pärjäävän paremmin kyseisessä tehtävässä; Pinjan vai Tuulan?

 

Kun mietitään sosiaalisen median negatiivisia puolia, niitä on valitettavan paljon. Yhtenä ongelmallisimpana näen negatiivissävyisen viestimisen kanavissa. Verkossa negatiivista kommenttia on helppo levittää myös anonyymisti. Sosiaalisessa mediassa mielipiteitä on yhtä paljon kuin käyttäjiä ja monesti ihmisillä on myös tarve purkaa pahaa oloaan tai ärsytystään somessa luomalla negatiivista energiaa ympärilleen. Hyvänä ja ajankohtaisena esimerkkinä haluan nostaa esiin vallitsevan koronaepidemian. Maailmaa järkyttänyt pandemia on herättänyt luonnollisesti runsaasti keskustelua eri kanavissa ja keskustelualustoilla. Mielipiteitä on monia ja näkökulmat ovat monenlaisia. Viime viikkoina olen huomannut, että trendiksi on noussut toisten ihmisten tekojen arvosteleminen. Jos tehdään jotain, joka ei sovi omaan näkemykseen, siitä annetaan rajulla otteella julkista palautetta sosiaalisessa mediassa. Tilanne on pelottava ja täysin uusi sekä tuntematon kaikille, mutta tsemppaavan yhteishengen luominen tai kannustavan asenteen sijaan toisia halutaan jatkuvasti repiä vieläkin alemmas. Mistä tämä ilmiö johtuu? 

 

Yksityishenkilöt voivat toiminnallaan vaikuttaa paljonkin yrityksen näkyvyyteen. Ensimmäiseksi tulee mieleen vaikuttajat. Monet yritykset tekevät yhteistyötä mikro-ja makrovaikuttajien kanssa, jolla pyritään tuomaan yritykselle lisää näkyvyyttä. Tarkoituksena on saada vaikuttaja suosittelemaan yrityksen tuotteita tai palveluita seuraajilleen sosiaalisen median eri kanavissa. Tällä tavoin voidaan helposti ja usein myös tehokkaasti kasvattaa myyntiä ja näkyvyyttä. Myös sosiaalisen median ns. ”tavallisten käyttäjien” on helppo suositella yritysten tuotteita ja palveluita eri kanavissa omille seuraajilleen. Omia julkaisuja on myös näppärää jakaa eteenpäin seuraajien seuraajille, jolloin saadaan jälleen laajempaa näkyvyyttä organisaatiolle. Sosiaalisessa mediassa uutiset leviävät yleensä salamannopeasti, joten some on tehokas väline näkyvyyden lisäämiseen. 

perjantai, 21. helmikuu 2020

Sosiaalisen median pelisäännöt 2 C

Valitsin työyhteisöksi Tampereen yliopistollisen sairaalan ja sen laatimat pelisäännöt sosiaalisen median viestintään. Yleisenä periaatteena Taysilla on linjata sairaanhoitopiirin tavoitteet ja toimintaperiaatteet somessa ja heille eri sosiaalisen median kanavat merkitsevät erilaista viestimistä. Esimerkiksi Facebook on tarkoitettu pääosin asiakasviestintään ja Youtubessa jaetaan mm. sairaalan videoita.  Kohderyhmä sosiaalisessa mediassa vaihtelee kanavittain mutta käsittää mm. sairaalan toiminnasta kiinnostuneen väestön, potentiaaliset työntekijät, päättäjät sekä ammattilaiset. 

Miten Tampereen yliopistollinen sairaala hyötyy osallistumisestaan sosiaaliseen mediaan? Sairaanhoito saa mm. palveluilleen ja osaajilleen näkyvyyttä ja some mahdollistaa myös vuorovaikutteisen viestinnän asiakkaiden kanssa. Taysilla on tarkka salassapitovelvollisuus arkaluonteisen alansa takia ja sosiaalisessa mediassa tuleekin olla tarkka, ettei vaaranna potilaiden hoitosuhdeluottamusta, vaaranna henkilökunnan ammattipätevyyttä tai millään muulla keinoin julkaise asiatonta sisältöä sosiaalisessa mediassa. Työajalla sosiaalisen median käyttö katsotaan useimmissa tapauksissa tarpeettomaksi. 

Tampereen yliopistollinen sairaala on tarkka myös tietoturvasta sosiaalisessa mediassa, sillä pahimmillaan sairaanhoitopiirin potilastietojärjestelmiä voidaan kuormittaa tai vaarantaa erilaisten sosiaalisessa mediassa saatujen linkkien vuoksi. 

Lähde: https://www.tays.fi/fi-FI/Sairaanhoitopiiri/Hallinto_ja_paatoksenteko/Saannot_ja_ohjeet/Sosiaalisen_median_ohje(5194

 

Mielestäni vastuu työyhteisön pelisääntöjen laatimisesta on aina yrityksen johtolla, yms. korkeamman tason päättäjillä. Pelisäännöt tulee rakentaa alan ja brändin pohjalta ja peilata niitä sen hetkisen yhteiskunnan ”pelisääntöihin” ja tapoihin. Erilaisia sääntöjä, ehtoja ja lakeja tulee noudattaa ja niihin tulee suhtautua erityisen vakavasti työyhteisön sosiaalisessa mediassa. Yrityksen maineen pilaaminen somessa on yleensä helppoa ja nopeaa ja sitä on myöhemmin hankala enää korjata. Vaikka mielestäni vastuu pelisääntöjen laatimisesta onkin ylemmällä taholla, on kaikilla työntekijöillä kuitenkin vastuu niiden noudattamisesta. Jokaisen yrityksessä työskentelevän tulee pitää huoli siitä, että oma ja yrityksessä tehtävä sosiaalisen median sisällön tuottaminen vastaa hyviä tapoja. 

 

perjantai, 21. helmikuu 2020

Digitaalinen identiteetti 2 B

Kun kirjoitin oman nimeni Googlen hakukoneeseen järkytyin siitä, miten paljon julkista tietoa minusta löytyykään. Ensimmäisenä hakutuloksena tuli LinkedIn, josta voi löytää helposti profiilini.  Profiilista voi nähdä nykyisen ja entiset työpaikkani sekä koulutustaustani. Hakutuloksista tuli paljon luisteluhistoriaani myös esille. Olen harrastanut taitoluistelua läpi elämäni ja googlesta voi löytää nimeni perusteella niin vanhoja kilpailutuloksia kuin myös nykyisen luistelujoukkueeni  ja – seurani. Googlesta löytyi myös lehtiartikkeli muutaman vuoden takaisesta haastattelusta työpaikallani. Myös tätä kurssia varten tehty blogi löytyi hakutuloksien kärkisijoilta. Tiedot ovat mielestäni täysin oikeita, mutta itse yllätyin siitä, miten paljon kuka tahansa saa tietoa minusta pienellä vaivannäöllä. En usko, että pystyn itse vaikuttamaan mitenkään siihen, mitä tietoja minusta netissä jo on, sillä kerran internetiin menneitä tietoja/julkaisuja yms. ei pysty jälkeenpäin enää täysin poistamaan. Voin toki vaikuttaa siihen, mitä tietoja minusta tullaan jatkossa kirjoittamaan nettiin. Erilaisilla suostumuksilla tai luvilla voin vaikuttaa, mitä tietoja minusta julkaistaan verkossa tulevaisuudessa. 

 

 

Digitaalisella identiteetillä tarkoitetaan tietoa, joka on sinuun liittyen internetissä. Uskon, että nykypäivänä digitaalinen identiteetti rakentuu vahvasti somen pohjalta. Eri sosiaalisen median kanavissa tuotetaan oman näköistä sisältöä, rakennetaan omaa ilmaisutapaansa ja sitä, mitä asioita halutaan korostaa ja mitä asioita piilottaa. Siellä voidaan valita, ketä tai mitä seurataan ja mistä tai kenestä ottaa mallia. Somessa jatkuvasti ikään kuin rakennetaan omaan henkilökohtaista ja sosiaalista identiteettiä. Uskon, että monet Instagram vaikuttajat, tubettajat tai bloggaajat ovat rakentaneet identiteettinsä vahvasti oman kanavansa ympärille ja seuraajien lisääntyessä oma identiteetti kietoutuu yhä vahvemmin tuotetun sisällön ympärille. Olen itsekin huomannut oman some- identiteetin muodostuneen vuosien saatossa ja tuotankin sosiaaliseen mediaan yleensä harkitusti sisältöä, tyylillä jonka olen itse valinnut ja rakentanut. 

Tietojen ja erityisesti kuvien manipulointi on mielestäni hyvinkin raaka ilmiö oman digitaalisen identiteetin rakentamisessa. Etenkin kuvia on nykyään lähes kenen tahansa erittäin helppo muokata ja se on ongelmallista monestakin syystä. Nuorille kuvien muokkaaminen antaa epätodellisen kuvan normaalista ihmisvartalosta, esimerkiksi julkisuuden henkilöiden muokatut kuvat saattavat saada nuoren tavoittelemaan jotain, joka on epätodellista. Omien kuvien muokkaaminen somen kuvapalveluihin on myöskin nykypäivänä enemmänkin sääntö kuin poikkeus. Kuvia voidaan muokata paremmiksi esimerkiksi eri valotuksin tai filtterein mutta niitä voidaan käsitellä myös rajummin poistamalla ja silottamalla vartalon epätäydellisyyksiä. Kun somessa julkaistaan jatkuvasti muokattuja kuvia itsestään, voi oma minäkuva muuttua niiden mukaiseksi ja harhauttaa todellisuudesta. 

Myös tietojen muokkailu tai kaunistelu on nykyajan ilmiö sosiaalisessa mediassa. Monet pyrkivät antamaan itsestään sosiaalisessa mediassa mahdollisimman virheettömän kuvan ja välttää korostamasta heikkouksiaan. Somessa halutaan yleensä luoda täydellinen kuva omasta elämästä ja kaunistella omia tietoja tai taitoja. Itse olen myös huomannut syyllistyväni tähän turhan usein. Jos julkaisen Instagramissa kuvan tai tarinan se on lähes poikkeuksetta, jostakin hienommasta tai erityislaatuisemmasta tilanteesta. Kun loin omaa LinkedIn tiliä, yritin kaikin tavoin saada oman työ- ja koulutushistoriani kuulostamaan paremmalta kuin mitä se todellisuudessa on. Uskon, että tällainen tietojen muokkaaminen ja kaunistelu on melko luonnollista ihmiselle, koska miksi kukaan haluaisi tahallaan antaa itsestään huonoa kuvaa monelle sadalle tai jopa tuhansille seuraajilleen. Ongelmaksi se muodostuu siinä vaiheessa kun omia epätäydellisyyksiä pyritään kaikin tavoin piilottamaan ja tämä häpeä siirtyy myös internetin ulkopuoliseen elämään.

Mielestäni on erittäin hyvä jos jonkun tunnetun julkisuuden henkilön henkilötiedot eivät ole saatavilla internetistä. Monesti julkisuuden henkilöt saavat paljon turhaa vihaa osakseen ja jos tämä voidaan välttää henkilötietoja piilottamalla on se mielestäni hieno asia. Erityisesti poliitikot ovat ihmisiä, jotka jakavat vahvasti kansan mielipiteitä, ja mielestäni on silloin täysin ok, että näiden henkilöiden siviilielämä yritetään parhain tavoin pitää yksityisenä. Vaikka julkinen työ on useissa tapauksissa itse valittu, ei se oikeuta siihen, että myös yksityinen elämä julkisuuden valokeilan ulkopuolella häiriintyy. 

torstai, 20. helmikuu 2020

Tietosuojakysymykset 2 A

Keskustelupalstoilla käytiin paljon mielenkiintoisia keskusteluja erilaisista tietosuojaan liittyvistä aiheista. Otin itse osaa keskusteluun sairauspoissaoloista, ja miten niistä tulisi puhua työpaikalla. Tämä aihe kosketti itseäni paljon sen takia, että omalla työpaikallani tästä käydään myös aina kiivasta keskustelua. Olin kirjoittamassani kommentissa sitä mieltä, ettei työntekijän poissaolon syyt kuuluu työyhteisössä kenellekään muulle kuin työnantajalle.

Toisen keskustelun aiheen aloitin itse; nimikylttien käyttö asiakaspalvelutyössä. Nostin esille kysymyksen siitä, onko ok että asiakaspalvelija joutuu käyttämään työssään omaa nimeään ja tarvitseeko oma nimi olla kaikkien asiakkaiden nähtävillä? Onhan kyse kuitenkin työntekijän henkilötietojen avoimesta jakamisesta kaikille.

 

Millaisia seikkoja sosiaalisia verkkotyökaluja työyhteisöissä käyttävien henkilöiden pitäisi ottaa huomioon tietosuojan näkökulmasta?

Kun työyhteisössä käytetään erilaisia verkkoalustoja tulee ottaa huomioon, ettei omia tai toisen työntekijän mitään henkilötietoja saa luovuttaa toisille, ainakaan ilman lupaa. Jos jaetaan esimerkiksi asiakaspalautteita tms. ei niitä saa laittaa esille, jos niissä käy ilmi työntekijän nimi. Työntekijöiden poissaoloista tai muista asioista ei voi kirjoittaa työyhteisön eri verkkoalustoilla. Työyhteisön sosiaalisen median kanavissa ei tule kirjoittaa mitään työntekijöiden tai asiakkaiden henkilötietoja ilman luvan kysymistä. 

 

Mitä ovat avoimuuden ja läpinäkyvyyden edut?

Avoimuus on asenne ja sillä tarkoitetaan vastaanottavuutta uusille ajatuksille ja palautteelle. Läpinäkyvyydellä tarkoitetaan tilaa tai toimintaa eli sitä, että yrityksen tieto ja toiminta on saatavilla ja nähtävillä.  Avoimuudesta on tunnetusti paljon hyötyä. Avoimuudella saadaan aikaan luottamusta ja sitoutumista työyhteisössä. Avoimuus luo puitteet ratkaisujen ja palvelujen kehittämiseen ja tiedon jakaminen synnyttää uusia ideoita sekä ylläpitää luovuutta ja innovaatioita. Läpinäkyvyydellä taas vähennetään yritystoimintaan liittyviä riskejä. Kun tieto yrityksessä on julkisesti saatavilla, vähenee väärinkäytökset ja kitketään korruptiota ja muita rikkeitä. Brändin on helppo säilyä ehjänä. 

 

Milloin henkilökohtaisten tietojen jakamisesta olisi hyötyä työyhteisön kannalta?

Työyhteisössä henkilökohtaisten tietojen jakamisesta voi joissain määrin olla hyötyä. Esimerkiksi sosiaalisen median kanavissa voidaan olla yhteydessä tarvittaessa asiakkaisiin henkilökohtaisen tilin välityksellä. Työyhteisön avoimuus voi myös kehittyä. Erilaiset palkinnot ja tunnustukset voivat myöskin olla hyvä syy omien henkilökohtaisten tietojen jakamiseen. Omien henkilötietojen luovuttaminen tulee kuitenkin aina tehdä harkiten ja tapauskohtaisesti. 

 

Millaista vahinkoa voi syntyä ellei henkilökohtaisten tietojen suojaamisesta huolehdita?

Jos henkilötietojen suojauksesta ei huolehdita voi seuraukset olla monenlaiset. Vaarana voi olla esimerkiksi henkilökohtaisten henkilötietojen vuotaminen vääriin käsiin ja arkaluonteisen henkilökohtaisen tiedon paljastuminen julkiseksi tiedoksi. Identiteettivarkaudet ovat myöskin nouseva uhka nyky-yhteiskunnassa ja niillä voidaan tehdä paljon vahinkoa. Identiteettivarkaudet mahdollistavat mm. ostosten tilaamisen netistä, pikavippien ostot ynnä muut rahanarvoisten etujen kalastamiset toisen henkilön identiteetillä. Toisen henkilötietoja voidaan myös käyttää rikolliseen toimintaan. 

 

 

 

perjantai, 7. helmikuu 2020

Sosiaalisen median sovellusten hyödyntäminen omalla alallani 1 C

Haluan tässä tehtävässä yhdistää kaksi omaa alaani; työ- sekä opiskelualani ja tarkastella tehtävänantoa näiden näkökulmasta. Olen töissä hotellialalla ja opiskelen markkinointia, joten näiden kahden yhdistäminen on helppoa; markkinointi kun on kiinteästi osa jokaisen yrityksen arkipäivää. 

Sosiaalisen median kanavista voidaan hyödyntää useaa hotellialan markkinoinnissa. Hyödyllisimmiksi sivustoiksi/sovelluksiksi katson Facebookin ja Instagramin miksei myös Twitterin tai Linkedinin. Facebook ja Instagram ovat suosituimmat sosiaalisen median kanavat, ja ovatkin monen yrityksen jokapäiväisessä käytössä. Niihin voidaan tuottaa kevyttä, epämuodollista sisältöä ja tavoittaa helposti nykyisiä sekä potentiaalisia asiakkaita. Kanavissa yritysten on helppo käydä myös dialogista keskustelua muiden yritysten tai asiakkaiden kanssa. Instagramiin ja Facebookiin on helppoa hotellialalla tehdä sisältöä hotellin tarjouksista, tapahtumista ja ajankohtaisista aiheista sekä kuvata arkipäivää hotellissa ja sen työntekijöitä. Hotellit ovat paikkana sellaisia, jotka yleisesti kiehtovat monia ihmisiä ja ns. ”kulissien taakse näkeminen” kiinnostaa useita.

Twitteriä ja Linkediniä voi hyödyntää jossain määrin yrityksen oman harkinnan mukaan. Twitterissä voidaan ottaa osaa ajankohtaisiin aiheisiin ja tuoda siten esiin esimerkiksi yrityksen arvopohjaa ja brändiä. Linkedinissä yritys voi verkostoitua, tuottaa brändin mukaista sisältöä ja seurata mielenkiintoisia yrityksiä ja potentiaalisia yhteistyökumppaneita. Linkedin on myös loistava paikka tavoittaa mahdolliset työntekijät.

Snapchat on sovelluksena matalan kynnyksen kanava, jota voidaan yrityksissä käyttää tuottamaan kepeää sisältöä seuraajille. Snapchat on kanavana epämuodollinen ja sen käyttäjäryhmä koostuu laajalti nuorista käyttäjistä. Sovelluksena se ei siis istu kaikkien yritysten brändiin, mutta voi toimia joissakin. Snapchatiin voi tuottaa rentoa sisältöä mm. kuvien tai lyhyiden videolinkkien muodossa. Siellä voidaan tehdä Instagramin tapaan erilaisia tarinoita ajankohtaisista tapahtumista, jotka ovat seuraajien nähtävillä 24 tuntia. Hotellimarkkinoinnissa Snapchatia voitaisiin hyödyntää esimerkiksi markkinoimalla tarjouksia ja tapahtumia tai pitää ns. ”tarinavlogia” työpäivästä tms. 

Sosiaalisesta mediasta löytyy useita mahdollisuuksia ja monia eri sovelluksia ja sivustoja, joiden avulla voidaan sparrata liiketoimintaa, viihdyttää ja informoida seuraajia sekä osallistua dialogiseen keskusteluun muiden yritysten ja asiakkaiden kanssa. Sosiaalisen median markkinointi on usein edullista tai ilmaista ja se on erittäin tärkeä nykyajan markkinointimuoto ja lähes jokaisen yritysten arkipäiväinen työkalu.